torstai 24. marraskuuta 2016

Kissanhiekkaa, paperia ja yks lekurireissu

Oon jo kauan miettinyt, että oisko tuon mikrohiekan tilalle mitään parempaa keksitty. Se kulkeutuu kaikkialle, mutta ehkä eniten ärsyttää, että koska yksi kissavessa on saunalla, niin lattia on aina ihan törkeen näkönen kun se sinkoillut hiekka kastuu. Vaikka lattian lakasis ennen suihkua, niin ei ole tavatonta, että siellä käy kissa laatikolla ja sen perään siellä märällä lattialla ja sotku on oikeasti karsee. Ja kun se ei lähde huuhtelemalla puhtaaksi vaan vaatii kunnon pesun, niin tällanen siivouksen inhoaja ei todellakaan tykkää. Meillä on siis alettu opettelemaan puupelletin käyttöön, sellasen paakkuuntuvan, rouhemaisen systeemin. Laitoin saunalle yhteen "varalaatikkoon" pellettimurua, seurasin, että laatikossa on tassuteltu, mutta mitään ei ole tehty. Sitten laitoin sinne hiekkalaatikosta molempia laatuja tuotoksia, että jos tajuavat idean, eivät tajunneet. Tänään hurautin hiekan sekaan pellettimurua ja *tadaa* joku kävi sontimassa laatikkoon, jossa on palkkää pellettiä! Muuta sinne ei oltu tehty, mutta alku se on tuokin! Se hiekka-pellettisotku ei ole kovin hyvä yhdistelmä, mutta nyt mennään näin, kunnes toi laatikko on lähes tyhjä ja sitten saunalla on käytössä pelkkää pellettimurua. Mullahan on toinen, iso luukullinen laatikko olkkarin puolella, siellä on tietysti myös hiekkaa, mutta senkin saatan muuttaa pelletiksi jos se osoittautuu toimivaksi ja kissat sen hyväksyy. Pelletti on siitäkin jee, että se kissanvessa on kevyt liikutella ja pelletin voi laittaa biojätteeseen, koska se kompostoituu. Kakkakikkareetkin voi viskata vaikka pyttyyn, koska se pelletti, vaikka paakkuuntuukin, ei muodosta sellasta tiiliskiveä niinko tuo hiekka, joten se ei tuki viemäriä. Pelkkää voittoa! Oikeestaan vähän liiankin hyvää ollakseen totta, mutta aika näyttää. 

Piipan kanssa käytiin tänään hakemassa tehosterokote. Päätin mennä kävellen, kun ei ollut juurikaan pakkasta ja matka on lyhyt. Havainnoin aika pian, että Piipasta on tullut raskas kannettava, vuosi sitten se painoi 1390 grammaa, nyt oli painoa neljä kiloa! Piippa myös huusi koko matkan vastalausetta kopille ja kylmälle ja kaikelle. Silmät oli teevadin kokoiset ja eläinlääkärissä huomas, että alusta on kostunut tassujen kohdalta. Hirmu pelvoittavaa! Piippa tukeutui minuun, se pyrki piilottamaan pään mun kyynärtaipeeseen eikä edes huomannut, että sen niskaan tuikattiin piikki. Katti punnittiin ja tutkittiin pikaisesti muutekin, kaikki oli kunnossa. Kysyin tuon yhden ylimääräisen, erittäin hankalasti hoidettavan kynnen poiston mahdollisuudesta, mutta lekuri ei suositellut, koska se on niin huonossa paikassa ja parantuakseen se vaatis ilmaa. Sanoi, että jos se jatkuvasti tulehtuu, niin sitten. No, ei se ole tulehtunut eikä tulehdu jos se minusta on kiinni, pitää ottaa sen hoitaminen vaan haasteena. Kotimatkalla Piippa oli paljon hiljaisempi, rappukäytävässä kyllä kuulutti kaikille, että sitä kidutetaan aina vaan. Kotona Leevi tuli heti tervehtimään ja nuolemaan niskaa puhtaaksi vieraista hajuista, Lilli sen sijaan suhtautui hieman epäilevästi Piippaan, mikä vähän huvitti. Kerroin sille, että seuraavaksi se pääsee rokotukseen yhdessä Leevin kanssa, koska ne ei mun luona ollessaan ole käyneet enkä tiedä niiden rokotushistoriasta yhtään mitään. Tää rokote on siitä jee, että nykyään se tarttee ottaa kolmen vuoden välein, kun ennen se annettiin kerran vuodessa. Että 2019 sitten seuraavan kerran eläinlääkäriin, jos kaikki menee hyvin.

torstai 17. marraskuuta 2016

Paperissa on voimaa

Aukasin tossa öpaut viikko sitten yhden laatikon joka sisälsi kissanhiekkapusseja. Siellä oli, kuten aina, vähän voimapaperia siinä päällä ja viskasin sen vaan vessan lattialle siksi aikaa, että laitan pissalootan kuosiin. Kun hiekka-asiat oli mallillaan ja katsoin taakse, niin Lilli istui siinä paperin päällä erinomaisen tyytyväisen oloisena. Ei elettäkään, että olis lähtenyt mihinkään, niin oli ihana paperi. Sittemmin se on saanut olla siellä lattialla, molemmat tytöt tykkää siitä niin, että välillä meinas tulla ihan taistelu kumpi siinä saa maata. Onneksi sitä on kuitenkin sen verran, että sain levitettyä sen isommaksi, jolloin molemmat pääsee siihen makaamaan. Piippa tykkää siitä myös leikissä, kauhia rapistelu vaan kuuluu, kun siellä alla aivan varmasti on jotain metsästettävää.

Sekin hyvä puoli siinä on, että Lilli pääsee Leeviä karkuun sen päälle. Ei sen tartte siis muuta tehdä kuin mennä istumaan siihen, Leevi ei tule perässä, koska se kammoaa kaikkea kovaäänisesti rapisevaa. Eikä tässä vielä kaikki! Paperi on erinomainen imemään kosteuden jalkapohjista kun tulee suihkusta, ihan huippua! Tänään väsäsin siitä ja narusta perinteisen kissanlelun, josta molemmat tytöt, etenkin Piippa, ihan villiintyi. Piipasta on tullut vähä laiska leikkimään, sen feivöritti nahkatanssittajakin alkaa olla vissii so last season.

Paperipussithan on myös aivan uskomattoman ihania noiden tyttöjen mielestä, pitänee seuraavalla kauppareissulla ostaa sellanen ihan vaan kissoja varten. 

edit: Ei aavistustakaan miksi tän tekstin tausta on valkoinen.. sorpat siitä


Täällä on varmasti joku aarre! 

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Hei, hän syntynyt on vauhti kallossaan..

Jätin kissukoille radion päälle, kun aamulla taas muistin ja tajusin miten hiljasta täällä on ja näähän hätkähtelee vähänkin kovempia ääniä. Paitsi Lilli, joka ei pelkää mitään. No, tulin töistä kotiin ja havainnoin, että ainakin rallia on vedetty oikein urakalla. Eteisen matto oli jo tulossa  rappukäytävään, pilkotti välioven alta, partsioven edessä oleva matto oli yritetty kääntää ympäri, verho oli osaksi irti nipsuistaan, siivoussanko vessassa oli kumollaan ja liinat pitkin lattiaa. Meinasin laittaa radion kiinni, kun töiden jälkeen hiljaisuus on enemmän kuin toivottavaa, mutta yllättäen Nostalgia-asemalta tulikin niin hyvää musiikkia, että jäi päälle. Minusta se vaikuttaa kissoihin, ne taas syönnin päälle rälläsivät, mutta enemmän kuin tavallisesti. Piippakin riehaantu huutamaan partsinovella niin, että me kaikki muut luultiin sillä olevan isompikin hätä. Tai ehkä se kaipais jo hiljaisuutta. Pistän radion kiinni. 

Telkkarista lintuvideoita

Piippa opettelee kissankantopussiin

Katonrajassa voi vetää vakavaksi